Hidaskasvuiset kuhakannat – seminaari kokosi yhteen kalatalouden asiantuntijat

Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla järjestettiin 6.–7.3.2025 Hidaskasvuiset kuhakannat -seminaari, joka on osa Kuha-Suomen rahoittamaa hanketta. Seminaarin tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kuhan kasvun hidastumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä käydä keskustelua mahdollisista ratkaisuista kuhakantojen hallintaan. Tapahtumaan osallistui laaja joukko kalatalousalan asiantuntijoita, vesialueenomistajia, ammattikalastajia, tutkijoita ja kalatalouden kehittäjiä. Tilaisuudessa käsiteltiin kuhakantojen kehitystä, kalastuksen säätelyä sekä kuhakantojen hoidossa tehtyjä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia.

Seminaarin aikana esiteltiin viimeaikaisia tutkimustuloksia ja käytännön havaintoja siitä, miten kuhakannat ovat kehittyneet eri vesistöissä. Keskusteluissa nousivat esiin erityisesti kuhaistutusten vaikutukset, kalastuksen sääntelyn merkitys ja vesistöjen ekologiset muutokset.

Kuhaistutusten vaikutukset ja kasvun hidastuminen

Kuha on ollut merkittävä istutuskala Suomessa jo yli sadan vuoden ajan. Istutuksia on tehty laajasti eri puolilla maata, ja niiden vaikutukset kuhakantoihin ovat vaihdelleet alueittain. Useilla vesistöalueilla on havaittu, että kuhien kasvu on hidastunut viime vuosikymmeninä, tämä ilmiö on herättänyt keskustelua kuhakantojen hallinnasta.

Tilaisuudessa esiteltiin tutkimustietoa kuhaistutusten vaikutuksista ja niiden pitkäaikaisista seurauksista. Erityisesti nousi esiin se, että kuhan saaliit ovat joissakin vesistöissä kasvaneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta samalla kuhien yksilökohtainen kasvu on hidastunut. Tämä saattaa johtua kuhien korkeasta tiheydestä, ravintokilpailusta ja vesistöjen muutoksista, kuten rehevöitymisestä ja muikkukantojen vähenemisestä.

Vesialueenomistajat toivat esiin näkemyksen, että istutuksia tulisi harkita tapauskohtaisesti, sillä monilla alueilla kuha lisääntyy jo luonnostaan riittävästi. Liian tiheä kuhakanta voi hidastaa yksilöiden kasvua, ja osakaskunnat joutuvatkin pohtimaan, miten kuhakantoja tulisi hallita kestävällä tavalla.

Alamitan laskeminen vai kalastuksen säätelyn vapauttaminen?

Yksi seminaarin keskeisistä keskusteluaiheista oli kuhan alamitan vaikutus kuhakantoihin ja kalastukseen. Monilla vesialueilla on keskusteltu siitä, pitäisikö alamittaa laskea, jotta kuhakannan rakennetta saataisiin tasapainotettua. Toisaalta on esitetty myös huoli siitä, että alamitan laskeminen voisi vaikuttaa negatiivisesti kuhakannan rakenteeseen ja lisääntymiskykyyn. Täytyy ottaa huomioon, että vaikka vesistössä pienempien kuhien osuus olisikin suuri, ei se välttämättä tarkoita sitä, että kanta olisi hidaskasvuinen.

Tilaisuudessa esitteet eriäviä näkemyksiä alamitan laskemisesta. Toisilla alueilla koettiin, että nykyinen alamitta on liian korkea ja aiheuttaa kuhakannan tiheyden kasvua ja kasvun hidastumista. Toisaalta moni piti nykyistä alamittaa perusteltuna, koska se mahdollistaa kuhien saavuttavan paremman koon ennen kalastuksen kohteeksi joutumista. Monella alueella alamitan nosto olisi perusteltua. Tulee aina huomioida se tosiasia, että vesistöt ovat keskenään hyvinkin erilaisia, ratkaisut täytyy aina tehdä kohteen mukaan.

Kalastajien näkökulmasta alamitan laskeminen voisi parantaa kuhien kasvuedellytyksiä ja mahdollistaa paremman saaliin saamisen ilman, että kuhakanta kärsisi liikaa. Seminaarissa nousi esiin myös mahdollisuus kokeilla eri järvillä erilaisia säätelymalleja ja seurata niiden vaikutuksia kuhakantoihin.

Kaupallisten kalastajien ja vapaa-ajankalastajien kokemuksia

Seminaarissa kuultiin myös kaupallisten kalastajien ja vapaa-ajankalastajien kokemuksia kuhakannoista eri vesistöissä. Näkemysten mukaan kuhan kasvu on hidastunut erityisesti sellaisilla alueilla, joissa ravintotilanne on heikentynyt ja kalatiheys on kasvanut liian suureksi.

Vapaa-ajankalastajien puolelta tuotiin esiin se, että kuha on edelleen suosituin saalislaji ja sen kalastus on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Jigaus ja muut modernit kalastusmenetelmät ovat lisänneet kuhan pyyntiä, mikä on osaltaan vaikuttanut kuhakantoihin eri vesistöissä.

Kalastajien näkemyksen mukaan tarvitaan uusia lähestymistapoja kuhakantojen hallintaan. Osa esitti, että kalastuksen sääntelyä tulisi vapauttaa ja antaa markkinoiden määrittää, kuinka paljon kuhaa pyydetään. Toiset taas painottivat, että kuhakantojen hallinta vaatii tarkempaa tutkimusta ja säätelyä, jotta kuhien kasvuolosuhteet saadaan paremmiksi.

Tarve uusille tutkimuksille ja kokeiluille

Seminaarissa nousi esiin selkeä tarve uusille tutkimuksille ja kokeiluille, joilla voitaisiin selvittää erilaisten säätelymallien vaikutuksia kuhakantoihin. Ehdotuksena oli löytää testialueita, joissa kokeiltaisiin esimerkiksi alamitan muutoksia ja seurattaisiin niiden vaikutuksia kuhien kasvuun ja saaliisiin.

Vesialueenomistajat ja kalastajat toivoivat selkeitä ohjeita ja tutkimustietoa siitä, miten kuhakantoja tulisi hallita eri vesistöissä. Lisäksi keskusteltiin mahdollisuudesta rahoittaa uusia hankkeita ja selvityksiä, joiden avulla voitaisiin kehittää kuhakantojen hoitoa entistä paremmin.

Yhteenveto

Seminaari toi esiin monia tärkeitä näkökulmia kuhakantojen hoidosta ja kalastuksen säätelystä. Kuhan kasvun hidastuminen on monitahoinen ilmiö, johon vaikuttavat sekä kalastuksen säätely, vesistöjen olosuhteet että kuhakantojen tiheys.

Keskeisiä johtopäätöksiä seminaarista olivat muun muassa:

• Kuhaistutuksia tulisi harkita tarkasti, sillä monilla alueilla luontainen lisääntyminen riittää ylläpitämään kuhakantaa
• Alamitan laskeminen voi olla perusteltua joillakin vesistöalueilla, mutta sen vaikutuksia tulee seurata tarkasti
• Kalastuksen säätelyn vapauttaminen voisi olla yksi tapa tasapainottaa kuhakantoja, mutta sen vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta
• Kaupallisten kalastajien ja vapaa-ajankalastajien näkemykset tulee ottaa huomioon sääntelypäätöksiä tehtäessä
• Vesialueenomistajat tarvitsevat selkeämpää tietoa ja ohjeita kuhakantojen hallintaan

 

Seminaari tarjosi hyvän pohjan jatkotutkimuksille ja mahdollisille uusille kokeiluhankkeille. Keskustelu aiheesta jatkuu, ja tulevaisuudessa tarvitaan lisää yhteistyötä, jotta kuhakannat voidaan hoitaa kestävällä tavalla.

Palaa ajankohtaisiin