Kalaparlamentti 28.9.2023

Viikolla 39 vietettiin Kestävän kehityksen viikkoa. Tämän vuoksi (tai paremminkin kunniaksi) tämän kertaisen Kalaparlamentin teema olikin ”Kotimainen kala – Kestävä valinta”. Tämä järjestyksessään kuudes, Kalaparlamentti toteutettiin osana Kestävän kehityksen viikkoa, jota valtakunnallisesti koordinoi Maaseutupolitiikan verkosto ja maakunnassa Päijät-Hämeen Kylät. Teema ja esitysten aiheet kiinnostivat; paikan päällä Vääksyssä ja etäyhteyksin oli yhteensä lähes 30 osallistujaa.

Kalaparlamentin tallenne on katsottavissa TÄÄLTÄ. Tässä vielä lyhyt tiivistelmä tilaisuudesta ja esitykset:

• Janne Ruokolainen Sisä-Suomen Kalaleaderistä kertoi Kalaparlamentin alustuksena kestävästä kehityksestä ja miten se liittyy kalatalouteen. YK:n kestävän kehityksen tavoitteista moni teema on yhteydessä kalastukseen ja elinkeinokalatalouteen. Ruokolaisen ESITYS.
• Koulutus, kalojen käsittely ja ruoanlaitto ovat vahvasti kytköksissä kestävään kehitykseen. Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Satu Nokkonen kertoi hankkeista, joissa peruskoulun kotitaloustunneilla mm. opetetaan kalankäsittelyä, perustietoja kalataloudesta sekä järjestetään kalaretkiä. Aiempi hanke päättyi aiemmin tänä vuonna ja uusi hanke on käynnistyi juuri. Lisää aiheesta Nokkosen ESITYKSESSÄ.
• Antti Kytölä Jyväskylän yliopistosta kertoi kestävän kalastuksen kehittämisestä liittyen kesällä päättyneeseen Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus –ohjelmaan (TUKALA). Ohjelma oli yksi EMKR ohjelmakauden 2014-2020 innovaatio-ohjelmista. Kytölä esitteli yliopiston osuutta ohjelman toteutukseen sekä kertoi tuloksista ja jatkotoimenpide-ehdotuksista. Antti Kytölän ja Tuula Väänäsen tekemä ESITYS.
• Kytölän ja Väänäsen valmisteleman esityksen jälkeen olikin luonteva siirtyä käynnissä olevaan Kalatalouden kehittämisohjelmaan (KAKE). Edellisen ohjelmakauden TUKALA-ohjelman tapaan Luonnonvarakeskus vetää uutta KAKE-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on jatkaa ja kehittää kalastajien ja tutkijoiden yhteistyötä. Luken Timo Ruokonen esitteli ohjelmaa hänen ja Tapio Keskisen valmistelemassa ESITYKSESSÄ. Kannattaa olla yhteyksissä Timoon ja Tapioon, jos tulee kalastukseen liittyviä kehittämisideoita tai -tarpeita. Ohjelmaan liittyvää verkostoa kootaan parhaillaan.
• Vahvasti kestävään kehitykseen ja kalastukseen liittyvät hoitotoimenpiteet ovat tuttuja Lahden Vesijärveltä. Joonas Rajala Lahden kaupungilta kertoi alueen hoitokalastuksesta ja saaliin hyödyntämisestä. Saaliista hyödynnetään kalanjalostuksessa, mutta myös alueen asukkailla mahdollisuus hyödyntää hoitokalastussaalista ilmaiseksi liittymällä sähköpostilistaan. Listan jäsenille tulee viesti, kun kalaa on saatavilla, omat ämpärit tai astiat mukaan. Rajala paljasti ESITYKSESSÄÄN myös jo pitkään suunnitelmissa olleen Niemen sataman kalanlajittelutilan tilanteesta.
• Kalaparlamenteissa on monesti kerrottu kalatalouteen liittyvistä tuista ja niiden hakemisesta. Tällä kertaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen Jorma Kirjavainen keskittyi kestävään kalatalouteen sekä teemaan liittyviin EMKVR-tukiin ja niiden hakemiseen. Suuri osa tuista on jatkuvassa haussa, mutta hakumenetelmistä toteutetaan määräaikaisena ja avautuvat myöhemmin. Tällä hetkellä kalasatamiin ja purkupaikkoihin haettavia tukihakemuksia voi lähettää 31.10.2023 asti. Tarkemmat hakujaksot ja tukimenetelmät löytyvät TÄÄLTÄ. Kirjavaisen ESITELMÄSSÄ puolestaan lisää kestävän kalatalouden EMKVR-tuista ja toimenpiteistä.
• Tilaisuuden viimeisenä esiintyjänä Kainuun ja Koillismaan Kalaleader-aktivaattori Tea Nousiainen kalanperkuujätteistä ja niiden kestävästä hyödyntämisestä. Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että kaikki hyödynnettävissä oleva materiaali käytetään hyväksi ja siitä voidaan saada lisätuloja. Nousiaisen ESITYKSESSÄ lisää aiheesta. Aktivaattori ilmoitti lisäksi, että 9.10. järjestetään tilaisuus, jossa pohditaan perkeiden hyödyntämistä. Kannattaa laittaa päivämäärä jo ylös, lisätietoja tilaisuudesta tulossa myöhemmin.
• Esityksissä ja keskusteluissa todettiin, että kestävä kehitys on oleellinen osa elinkeinokalataloutta. Viime aikoina vilkasta keskustelua herättänyt silakan pyyntikielto tai sen rajoittaminen oli puheenaiheena myös Kalaparlamentissa. Kestävän kehityksen teemaan liittyen WWF julkaisi, samana päivänä kuin tämä tilaisuus pidettiin, uusitun kalaoppaan. Silakan osalta oppaassa mainitaan: ”Vaikka silakasta onkin tällä hetkellä syytä olla huolissaan, ei silakan syömisen vähentäminen ole kokonaisuuden kannalta perusteltua. Päinvastoin, hupenevat saaliskiintiöt tulisi ensisijaisesti ohjata rehukalastuksen sijaan elintarvikekäyttöön.” Kalaparlamentissakin todettiin, että silakan pyyntikiellolla tai sen runsaalla rajoittamisella on varmasti vaikutusta koko Suomen elinkeinokalatalouteen. Se minkälaisia ja miten laajoja ne ovat, jäävät vielä nähtäväksi.
• Kalaparlamentin esitykset herättivät paljon keskustelua ja kaksituntinen vierähti kuin siivillä. Mielenkiintoista keskustelua tulossa varmasti seuraavassakin Kalaparlamentissa. Varsinaista ajankohtaa ei vielä päätetty, mutta noin kahden kuukauden kuluttua jatketaan jollakin toisella teemalla. Aiheita ja palautetta voi lähettää Kalaparlamentin jatkot -kyselyssä.

Kalaparlamentin tarkoituksena on koota kala-alan yrittäjät ja kehittäjät yhteen kuulemaan mielenkiintoisista alan asioista ja uutisista. Samalla toimijat pääsevät kertomaan kokemuksistaan ja pääsevät verkostoitumaan toisten kanssa.