Uusia ammattikalastajia saatu alalle perinteisin keinoin

Miten saada houkuteltua lisää uusia osaavia ammattikalastajia alalle? Kalastajien keski-ikä lähentelee jo eläkeikää. Samalla alan oppilaitoksiin ei ole riittävästi hakijoita, eikä valmistuneet opiskelijat siirry kentälle harjoittamaan perinteistä ammattia. Sisä-Suomen Kalaleaderin Mestari-Kisälli -hankkeella tähän ongelmaan on pyritty löytämään ratkaisua.

Mestari-Kimmo ja Kisälli-Sami laskevat muikkutroolin pyyntiin aurinkoisena kesäaamuna Keiteleellä. Mestari opastaa kisälliään, kuinka pyyntiväline laitetaan pyyntiin oikeaoppisesti ja selittää, miksi juuri tältä apajalta saalista pitäisi tulla. Homma alkaa olla jo tuttua ja yhteistyö sujuu saumattomasti, sillä harjoittelutunteja on ehtinyt kertyä runsaasti kevään ja kesän aikana.

”Keväällä muikkua haettiin talvinuotalla, nyt troolaamalla”, tiivistää kisälli Sami Lehmonen, joka on tuli mukaan hankkeeseen tämän vuoden maaliskuussa. Kalastus on kiinnostanut Samia jo pienestä pitäen ja hankkeen avulla unelma-ammattiin saadaan alku sysäys. Mestarina toimivalla Kimmo Liimataisella on monen vuoden kokemus kalastuksesta, joten paljon tietoja ja taitoja riittää siirrettäväksi nuoremmille. Sami suorittaa hankkeen ohella myös kalatalouden opintoja oppisopimuskoulutuksella koulutuskeskus Salpauksessa.

Sisä-Suomen Kalaleaderin hankkeen tarkoituksena on etsiä ammattikalastuksesta kiinnostuneita kisällejä, jotka saatetaan yhteen sopivien kokeneiden kalastajien kanssa. Malli on tuttu jo useamman vuoden takaa, käynnissä oleva hanke on jatkoa viime vuonna päättyneelle hankkeelle, jonka myötä Kalaleaderin alueelle saatiinkin useampi uusi kaupallinen kalastaja.

”Kaikki edellisen hankkeen mestarikalastajat ovat olleet valmiita ottamaan uusia kisällejä opastettavakseen myös tällä kaudella. Kokeneet kalastajat toivovat uusia kalastajia jatkamaan hienoa ammattiaan”, kertoo hankkeen koordinaattori Janne Niemimäki, Sisä-Suomen Kalaleaderista.

Hankkeessa kisälli saa tarvittavat kalastajan taidot yhteensä puoli vuotta kestävien harjoittelujaksojen aikana. Harjoittelun ohella kisälli käy tarvittavat kurssit ja koulutukset, kuten ensiapukurssin ja hygieniapassin. Lisäksi kisälli voi suorittaa opintoja Salpauksessa, kuten Samin tapauksessa. Kisälli voi olla myös työtön tai vaikkapa aloitteleva kalastusyrittäjä. Sekä kisällille että mestarille maksetaan hankkeen puitteissa korvaus suoritetuista harjoittelujaksoista. Hankkeessa toimiminen on pyritty järjestämään mahdollisimman käytännön läheiseksi. ”On huomattu, että koulun penkillä istuminen ei kiinnosta kalastajaksi haluavia”, mainitsee Niemimäki.

Keiteleellä muutaman tunnin kalastuksen jälkeen troolia aletaan kelaamaan veneen kyytiin. ”Kaikuluotaimessa ei paljon parvia näkynyt, mutta kyllähän täältä jotain tulee”, sanoo positiivisesti yllättynyt mestari-Kimmo, kun trooliin perältä löytyy useampi sata kilo hyvänkokoista muikkua. Saalis saadaan paljuihin ukonilman jyristessä, varoittaen lähestyvästä rajuilmasta. Matka kohti satamaa alkaa kuitenkin hyvän sään aikana ja pahemmilta sateiltakin vältytään.

Tummat pilvet varjostavat samalla tavalla koko kotimaista kalatalousalaa kuin maisemaakin. Uusien kalastajien saaminen vesille on ongelma, mutta muitakin haasteita riittää. Kuluttajille kalan hinnan kova nousu on näkynyt viime vuosina. Alkutuottajalle maksettava hinta kalasta ei kuitenkaan ole noussut samalla tavalla, vaikka kalastajien kustannukset ovat polttoaineiden ja tarvikkeiden kovien hintojen myötä kasvaneet huimasti.

Myös kotimaisen kalan menekki, etenkin muikun osalta, harmittaa kalastajaa. ”Muikkukannat kestävät huomattavasti kovempaa kalastuspainetta monessa järvessä, mutta kalastajan saama hinta ei houkuttele sitä kalastamaan”, linjaa Janne Niemimäki. ”Kalaa voitaisiin pyytää enemmänkin, jos ostajia löytyy”, jatkaa Kimmo Liimatainen.

Kimmo ja Sami tuovat saaliin rantaan, jossa edellisestä hankkeesta tuttu kisälli Markus Liimatainen odottaa muikkuerää. Kimmo ja Markus ovat kehittäneet toimintaansa edellisen hankkeen aikana ja sen jälkeen. Muikkuja jalostetaan itse pidemmälle savustamalla ja myymällä sitä paikallisiin marketteihin. Moni kalastaja onkin panostanut jalostukseen, jolloin tuottaja saa paremman hinnan saaliilleen. Nykyään myös kuluttajat vaativat pidemmälle jalostettuja kalatuotteita, harva haluaa perata muikkunsa käsin omassa keittiössä.

”Usko kotimaiseen kalatalouteen ja järvikalaan täytyy säilyttää, kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteisiin ei muuten päästä”, painottaa Niemimäki. Uusi hallitus jatkaa edellisen hallituksen laatimaa kotimaisen kalan edistämisohjelmaa, jonka tavoitteena on saada suomalaiset syömään keskimäärin 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä. Ohjelman tavoite on kova, mutta toteutettavissa, jos kotimaisen kalan kysyntä saadaan nousemaan ja uusia kalastajia saadaan vesille pyytämään terveellistä ja ekologista raaka-ainetta. Mestari-Kisälli -hankkeen kaltaisten projektien myötä toivoa kotimaiselle kalataloudelle on. Myös lähellä tuotetun ruoan, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden korostuminen edesauttaa asiaa.

Tällä hetkellä hankkeessa on mukana 3 kisälliä, yksi on jo suorittanut harjoittelunsa ja jatkaa kalastusta myös hankkeen jälkeen. ”Lisäksi useampi on kiinnostunut lähtemään kisälliksi, todennäköisesti syksyllä ainakin pari uutta aloittaa hankkeessa”, kertoo Niemimäki iloisena. Kisälliksi ehtii vielä hyvin, hanke kestää vuoden 2025 loppuun, jonka aikana yhteensä 10 kisälliä on tarkoitus ottaa mukaan. Hankkeet ovat näkyneet myös alan oppilaitoksessa, koulutuskeskus Salpauksessa. Oppilaitokseen on ollut parina viime vuonna enemmän hakijoita, ja heistä yhä useampi on valinnut linjakseen ammattikalastuksen.

Kalastuksen Mestari-Kisälli 2 -hanke on saanut rahoitusta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastolta, Suomen valtiolta sekä alueen kunnilta. Hankkeen toiminta-alueena kattaa Päijät-Hämeen, Keski-Suomen maakunnat sekä Kuhmoisten, Kouvolan ja Pertunmaan kunnat.

Palaa ajankohtaisiin